Figuurit osa 25: Saber ~Triumphant Excalibur~ (GSC)

Ja sitten vielä se kolmas lupaamani Good Smile Companyn 1/7-skaalainen Saber-figuuri: Hironori Tokunagan muotoilema Saber ~Triumphant Excalibur~, alkuperäinen julkaisu syyskuussa 2010, uudelleenjulkaisu syyskuussa 2012.

Kun Good Smile Company täytti 10 vuotta vuonna 2011, se antoi faneilleen mahdollisuuden äänestää minkä figuurin he mieluummin haluaisivat uudelleenjulkaistavan. Saber ~Triumphant Excalibur~ oli isojen skaalafiguurien luokassa kolmanneksi eniten toivottu, ja GSC valitsi sen ensimmäiseksi juhla-uudelleenjulkaisuksi. Tämä nimenomainen yksilö on juuri tätä uudelleenjulkaisuerää.

Sama vauhdikkuus ja dynaamisuus kuin aikaisemmin esitellyissä versioissa näkyy tässäkin erinomaisesti. Ja silläkin uhalla että taas huomaisin toistavani itseäni, sanon että viimeistelystä on erittäin vaikea löytää mitään muuta kuin hyvää sanottavaa…

saber1

saber2

saber3

Vapiskaa kaikki te viholliset jotka uskaltaudutte asettumaan Saber’ia vastaan…

saber4

saber5

Koko painavahko figuuri kelluu ilmassa yhden rautatangon varassa

saber6

Invisible Air-versio Excaliburista, tehty pääosin läpinäkyvästä muovista, joten se näyttää kohtuullisen ‘näkymättömältä’

saber7

…ja ‘tavallinen’ Excalibur

saber8

saberlive3

Vielä jos saisi hankittua Saber Lily ~Colden Caliburn~‘in (joka on aiemmin esitellyn Saber Lily’n erikoisversio), niin kokoelma olisi täydellinen. EBayssa sen hintapyynnöt vain tahtovat olla korkeanpuoleisia… Ehkä jonain päivänä…

– –

English summary: Saber ~Triumphant Excalibur~ made by GSC, 1/7 scale, released in September 2010 (rereleased in September 2012), sculpted by Hironori Tokunaga.

Figuurit osa 24: Saber Lily ~Distant Avalon~ (GSC)

Good Smile Companyn Saber-sarja jatkuu figuurilla Saber Lily ~Distant Avalon~ (Saberin vaihtoehtoinen reinkarnaatio pelistä ‘Fate/unlimited codes‘), julkaistu alunperin syyskuussa 2009, uudelleenjulkaisu tammikuussa 2012. Kuvanveistäjä on Takayuki Kawahara.

Kuten edellisessä Saber Alter’issa, myös tässä on kuvanveistäjä saanut aikaan hyvin dynaamisen vaikutelman. Sama ylistys jota annoin Saber Alter’ille pätee suurimmalta osaltaan myös tähän. Erittäin kaunis ja näyttävä figuuri tämäkin.

saberlily1

Tekisi mieleni sanoa tuota sirompaa miekkaversiota ‘naiselliseksi’, mutta koska sitten luultavasti saisin turpiini Saberilta, jätän sen sanomatta…

saberlily2

Saberhan on siis niinku… ihan oikeasti niinku… (gulp) nainen!

saberlily3

saberlily4

Hyvin kauniisti toteutetut hiukset ja rusetti, ja kaikki muukin…

saberlily5

saberlily6

Tyylikäs huotra on kiinnitetty käteen läpinäkyvällä muovitangolla, se on ikäänkuin juuri heitetty kädestä.

saberlily7

Mukaan kuuluu myös normaali, raskas versio Excaliburista, ja huotraton käsi.

saberlily8

saberlive2

– –

English summary: Saber Lily ~Distant Avalon~ made by GSC, 1/7 scale, released in September 2009 (rereleased in January 2012), sculpted by Takayuki Kawahara.

Figuurit osa 23: Saber Alter ~Vortigern~ (GSC)

Suurin osa omistamistani figuureista sijoittuu johonkin neljästä alakategoriasta:

  • Kaikki Haruhi‘in liittyvä.
  • Tavalla tai toisella musiikkiin liittyvä (K-On, Miku Hatsune).
  • Gothic Lolita‘-asuviritykset
  • Tytöt miekkojen tai muiden huitomavälineiden kanssa.

Seuraavat kolme figuuria, Good Smile Companyn julkaisemat 1/7-skaalaiset Saber-figuurit kuuluvat viimeksimainittuun kategoriaan.

3sabers

Fate/Stay Night‘ ja ‘Fate/Zero‘ eivät ole koskaan kuuluneet suosikkisarjoihini. Itse asiassa en ole kumpaakaan sarjaa tullut katsoneeksi loppuun saakka… mutta… on pakko tunnustaa, että em. sarjojen sankaritar Saber on ehdottomasti yksi, sanoisinko “veistoksellisimpia” (“veistoksellinen” on ehkä vähän hölmö sana tässä, en vain tähän hätään keksinyt parempaakaan suomenkielistä vastinetta sanalle “figuregenic”) animehahmoja ikinä, ja erityisesti Good Smile Companyn mestarillisten kuvanveistäjien käsittelyn jälkeen. Menisin jopa niin pitkälle, että jos pitäisi valita yksi, siis yksi ainoa hahmo edustamaan koko Japanin animefiguuriteollisuutta (vaikkapa esiteltäessä sitä ulkoavaruudesta tulleelle muukalaiselle, tai figuuriskenestä täysin tietämättömälle mummolle), valitsisin yhden näistä kolmesta.

Aloitetaanpa näistä ensimmäisenä hankkimallani Saber-figulla: Saber Alter ~Vortigern~, julkaistu toukokuussa 2011, kuvanveistäjänä nimimerkki Hiroshi (Sakurazensen). Tämä oli ensimmäinen figuurini jonka hankin esitilauksen kautta: puoli vuotta jännittynyttä odottelua tilauksen jälkeen, mutta kyllä se kannatti!

saberalter1

Saberin asento on hyvin, hyvin dynaaminen; en ole missään muussa figuurissa tavannut näin hyvin “pysäytettyä liikettä”. Saber on juuri iskemäisillään täydellä voimalla Excalibur-miekallaan, vaatteiden jokainen poimu kuvaa rajua liikehtimistä… kerrassaan erinomaisen energinen lopputulos. Ja kuten tavallista GSC’n tuotteiden ollessa kyseessä, on viimeistelystäkin erittäin vaikea löytää mitään huomautettavaa: panssaripuku kiiltää metallinhohteisena, kangasosat taas ovat mattapintaisia, Saberin nuttura on siististi järjestyksessä… Myös jalusta on erittäin tyylikäs.

saberalter2

saberalter3

Näkeekö tuon maskin takaa oikeasti mitään?

saberalter4

saberalter5

Naamio poistettuna Saberilla on näin häijy ilme… Hui!

saberalter6

Ja kun tarpeeksi suututaan niin Excaliburkin muuttuu tällaiseksi…

saberalter7

saberlive1

Loppuarvosana: 10/10. En kovin monelle figuurille antaisi moisia lukemia…

– –

English summary: Saber Alter ~Vortigern~ made by GSC, 1/7 scale, released in May 2011, sculpted by Hiroshi (Sakurazensen).

Anime Reviews: The 5+ Second Best Anime Series

This is a follow-up to the previous “Best Anime Series” posting. I’m not implying with the title that these are somehow worse, or better, than the previous 5+, I’m just listing the anime series which have made a lasting impression since I wrote the original posting about a year ago.

1. Gosick (ゴシック,Goshikku)
gosick1

Gosick‘ is an adaptation of light novel series by Kazuki Sakuraba, the 24-episode TV anime version was being produced by Bones in 2011.

The story of ‘Gosick‘ is set into an alternate history in the year 1924, the main deviations being the fictional country of Saubure (or Sauville in some translations), sandwiched between France and Italy, and the Second World War occurring in the late 20’s. The story starts when a transfer student from Japan, Kazuya Kujo, arrives at the St. Marguerite Academy of Saubure, and meets in the library a girl, Victorique de Blois. Victorique is a small, doll-like girl with a very long flowing blonde hair; she has a very sharp tongue and a blunt, eccentric attitude, but at the same time she cares deeply for Kazuya (i.e. a perfect example of a tsundere). She is very fond of sweets and frilly dresses, and is also extremely intelligent, to the point of working as a consulting detective to her step-brother, Police Inspector Grevil de Blois.

Aoi Yūki as Victorique’s seiyū, or voice actor, does an incredible job in portraying her abrupt nature. Now that I know the episodes by heart, on re-watchings it has become very enjoyable to follow the little but important nuances she puts on her extremely professional voice acting. One memorable example: listen to the little huffs and puffs Victorique makes when he tries to open a parasol in episode 12…

The first few episodes deal a series of seemingly disconnected crime cases, which are solved by Victorique. The main storyline begins at the middle of the series, continuing to the end. So, why do I like Gosick so much? The prophecy which the Gray Wolves’ village elder told to Kazuya summarizes it neatly: “Years from now, a gale strong enough to shake the world will blow. Your bodies are light; that gale will surely separate the two of you. However, your hearts will never be apart.”

Call me a hopeless romantic, but this kind of story, and especially the ending of this particular series, gets me every time…

gosick2

The opening theme is made in a very beautiful Art Nouveau style; the same style is used in several places in the series, for example in the ‘Coco Rose’ poster. I’m very interested in and attracted to the Art Nouveau (~1895-1914) and Art Deco (~1920-1939) art movements, so naturally this caught my eye immediately.

gosick3

(OT: I wish someone would do the whole anime using that kind of drawing style; Hyakka Ryōran Samurai Girls and Chōyaku Hyakunin isshu: Uta Koi are quite close, but not enough…)

Concerning the ‘alternate history’ setting, there was one thing which caught my eye. I don’t know whether it is a hilarious slip-up or an intentional poke to the car enthusiasts: In the last episode there’s a car parked in front of the police station – I think it’s meant to be Jacqueline’s car – and the scene is set to happen in 1929. But the car in question is a 1961-or-newer Citroën 2CV… I’m first to admit that the 2CV looked quite old-fashioned even when new, but here it still feels misplaced…

2. Hyouka (氷菓,Hyōka)
hyouka

Hyouka‘ is based on a mystery novel by Honobu Yonezawa. A 22-episode anime adaptation was produced by Kyoto Animation and directed by Yasuhiro Takemoto in 2012.

Hōtarō Oreki is a rational boy who doesn’t like to do things that he considers a waste of energy. However, at the request of his older sister Tomoe he joins Kamiyama High School’s Classic Literature Club to stop it from being abolished. At the same time a beautiful girl Eru Chitanda (whose curiosity is easily aroused, but not as easily satisfied) joins the Club, too. Later, his friends Satoshi Fukube (who calls himself a ‘database’) and Mayaka Ibara (who is in love with Fuku-chan, but doesn’t get along with Hōtarō) join in. Together they began to discuss and investigate a variety of mysteries in school that only Hōtarō seems to be able to solve; including the mystery that lingered on from Eru’s childhood memory.

Quite a lot of people I know have described Hyouka as ‘dull’ and ‘too slow’. I think they all miss the point here. First, although Hyouka is often described as ‘detective story’, it actually isn’t, that’s just a side-story. Second, it is a japanese series, and the eastern people tend to like more the slower paced shows than us westerners, especially if it is a romantic / love story. And that is what Hyouka really is: a story of slowly developing respect, affection and love between Hōtarō and Eru…

Personally, I enjoy Hyouka greatly because of the slow pace. Graphically, the attention to detail is incredible in some scenes. Also, I find it easy to identify with Hōtarō, we are quite similar in character.

私、気になります Watashi, kininarimasu!” (Eru’s catchphrase: “I’m curious!”)

I hope that in retrospect the people will see Hyouka as it is: the finest show Kyoto Animation has ever produced!

3. Poyopoyo (ポヨポヨ観察日記,Poyopoyo Kansatsu Nikki)
poyopoyo

Poyopoyo‘ is a Japanese manga series created by Rū Tatsuki, and adapted into a 52-episode (~2:50 min each) anime TV series in 2012.

The series revolves (almost literally) around a spherical orange cat named Poyo and the Satou family (Moe, Hide and Shigeru) that has adopted him. It is a heartwarming and delightful slice-of-life series, and very well made considering the episodes are only less than 3 minutes in length.

The ‘sounds’ (I just can’t call them ‘meows’…) made by Poyo are absolutely hilarious, especially in episode 11 where he has been left outside and wants to get in…

4. Kids on the Slope (坂道のアポロン,Sakamichi no Apollon)
sakamichi

Sakamichi no Apollon‘ is originally a manga series by Yuki Kodama. A 12-episode anime adaptation was made in 2012, which was directed by Shinichirō Watanabe of MAPPA/Tezuka Productions, and the series’ music was provided by the acclaimed composer Yoko Kanno.

The story is set to summer 1966, when a freshman high school student Kaoru Nishimi has moved to live with relatives in Kyūshū. He’s been a honor student who tended to keep to himself his whole life, but that starts to change when he meets Sentarō Kawabuchi, the school’s notorious bad boy. Through him, he learns the appeal of jazz and forms his first real friendships. He also meets Sentarō’s childhood friend Ritsuko Mukae, whose father owns the local record shop. Other acquaintances include Junichi “Brother Jun” Katsuragi, and Yurika Fukahori.

The series is all about finding friendship, love and music. For me, it was that last part which attracted me to the series. Also, the whole 60’s atmosphere and lifestyle in contemporary Japan is well conveyed.

5. Girls und Panzer (ガールズ&パンツァー,Gāruzu ando Pantsā)
garupan

Girls und Panzer‘, or ‘Garupan‘ for short, is an anime TV series created by Actas. There were 12 episodes (and 2 – totally unnecessary, if you ask me – recap episodes) shown between late 2012 – early 2013.

The story takes place in a universe where girls participate in Sensha-dō (戦車道), the art of operating tanks, as a traditional martial art. Miho Nishizumi, a girl who has had a bad experience with Sensha-dō, transfers to Ōarai Girl’s High School to get away from it. However, soon after joining, the school revives Sensha-dō and Miho, being the only student with any experience in operating a tank, is ordered to take part. Despite being initially reluctant, Miho soon comes to enjoy Sensha-dō again and, joined by her new friends; Saori, Hana, Yukari and Mako, enters a national Sensha-dō championship where they face off against various other schools.

The basic idea behind this series – young schoolgirls running around in WWII-era tanks – is so ridiculously silly that I almost stopped watching it after the first episode. Fortunately, I gave it a second chance, and to my eternal delight found out that the series is actually very entertaining. The graphics is good, especially the CGI used in tanks. Nicely enough all of my favourite tanks are there: StuG III, Churchill, KV-1…

Panzer vor!

5+. Humanity Has Declined (人類は衰退しました,Jinrui wa Suitai Shimashita)
jintai

As happened last time, I couldn’t decide which one to leave out, so here’s the runner-up:

Jinrui wa Suitai Shimashita‘, or ‘Jintai‘ for short, is a light novel series written by Romeo Tanaka. The 12-episode anime adaptation was aired in 2012, and was made by AIC A.S.T.A. studio.

The story is set in a post-apocalyptic world where the human civilization has regressed and mankind keeps decreasing in numbers. The story follows an unnamed girl (voiced by Mai Nakahara, also known as ‘Nagisa Furukawa’ in Clannad) who acts as an UN mediator between humanity and the “fairies” who are small dwarf-like creatures attracted by sweets and happy things, but also have the habit to cause trouble to her with their powers in their endless search for amusement.

This is a very entertaining and totally twisted story of the last days of human race. The main character is at the same time intelligent and cynical, the fairies are at the same time adorable and disturbing, also the episodes aren’t shown in a linear order, or maybe those are just time paradoxes created by the fairies… The graphics design of the series is very weird; the color palette uses lots of pastel colors… well, it is difficult to explain in words, just watch the series!

However, in the end I’d like to know which kind of mushrooms the design team was eating at the time…

Figuurit osa 22: Ayu Tsukimiya (Max Factory)

Tämä on varsin vanha figuuri, vuoden 2007 lokakuussa julkaistu Max Factoryn valmistama 1/8-mittakaavainen Ayu Tsukimiya, kuvanveistäjänä Masanori Kuroda. Sain sen aikoinaan hankittua eBay’n kautta, se on samalla järjestyksessä toinen eBay’sta ostamani figuuri.

Ayu on yksi päähenkilöistä Key’n 1999 julkaisemassa ‘Kanon’-nimisessä ‘visual novelissa’. Kyoto Animation teki siitä anime-version vuonna 2006 (…ja tässä vaiheessahan kukaan ei puhu eikä edes ajattele Toei Animationin 2002 ‘versiota’, eihän?), jonka alkuteksteistä Ayun poseerausasento on peräisin. Mainituissa alkuteksteissä Ayulla on suuret, vaaleanpunaiset enkelinsiivet, jotka myös sisältyvät figuurin mukaan. En ole niitä kuitenkaan kiinnittänyt, koska 1) ne eivät todellakaan esiinny sarjassa missään muualla kuin alkuteksteissä, ja 2) ne näyttävät vähän tyhmiltä…

Ayu Tsukimiya on minulle hyvin tärkeä, sekä henkilönä että figuurina, syistä jotka olen jo aikaisemmin selittänyt. Kaikista muista figuistani voisin pakon edessä luopua, mutten tästä!

Vieläkin nousee pala kurkkuun katsellessani Kanonin lopputekstien aikana lumessa juoksevaa Ayua… Uguu~…

ayu_in_snow

Ayu on varsin yksinkertainen ja pelkistetty figuuri. Sen vuoksi, tai siitä huolimatta, Max Factory on onnistunut erinomaisesti sekä kuvanveiston että maalauksen suhteen.

ayu1

ayu2

ayu3

Melkoisen kaunis hiusten väri, ja Ayun tavaramerkkinä oleva punainen hiuspanta.

ayu4

Varmaan historian ainoa animehahmo jolla on tumput käsissään.

ayu5

Tässä ovat ne ainoat oikeat Ayun ‘siivet’: siivillä koristeltu reppu. Alla on video Ayun ja Yuichin siivet-aiheisesta keskustelusta.

ayu6

Hyvin tarkasti toteutetut Key’n jäljittelemättömään tyyliin ylisuuret silmät.

ayu7

(Ayulla on kunniapaikka työpöydälläni, heti näytön vieressä.)

– –

English summary: Ayu Tsukimiya made by Max Factory, 1/8 scale, released in October 2007.

Return to Top ▲Return to Top ▲