Figuurit osa 30: Suzumiya Haruhi Bunny Girl ver. (Daiki Kougyo) [NSFW]

“Ympyrä on sulkeutunut!”

Näin voidaan täydellä syyllä sanoa tämän Haruhi-figuurin hankinnan jälkeen… Sillä tästä kaikki alkoi; tämä on kaiken pahan alku ja juuri; tämä figuuri, juuri tämä nimenomainen Daiki Kougyon joulukuussa 2008 julkaisema Haruhi “Bunny Girl”-figuuri on yksin syypäänä siihen, että tässä nyt istun tietokoneen ääressä kirjoittamassa jostain ihme japanilaisten piirrettyjen sarjojen oheistuotenukeista…

Antakaahan kuin setä kertoo…

2000-luvun puolivälin paikkeilla kiinnostukseni animea ja muuta japanilaista popkulttuuria kohtaan oli vielä varsin laimeaa ja pinnallista. Eräänä iltana satuin tylsyyksissäni kuitenkin eksymään eräälle animefiguja ja muuta vastaavaa myyvälle sivustolle (taisi olla HLJ). Siellä sivuja selatessani törmäsin sitten tähän – silloin vielä vasta esitilattavissa olevaan – verkkosukka-Haruhiin: “No jopas on upea figuuri… Isokokoinen… Ja kitarakin vielä! Mutta kuka <piip> on tuo Haruhi josta kaikki niin meuhkaavat???” Tämä oli ensimmäinen tapaamiseni Haruhi Suzumiyan kanssa… Ja, kulunutta sanontaa käyttääkseni, loppu on historiaa.

Tämän nykyisen figuurin löytäminenkin oli melkoisten onnellisten sattumien summa. Olin jo pitemmän aikaa metsästänyt tätä eBay’sta ja muualta, mutta harvat myytävänä olevat yksilöt olivat tähän saakka olleet rajusti ylihintaisia. Hurjimmat hintapyynnöt mitä Haruhista olen nähnyt olivat yli 200 USD… Mutta runsas pari kuukautta sitten eräänä aamuna töissä aamukahvia juodessani ja tietokonetta käynnistellessäni päätin vilkaista eBay-feediäni: “Haruhi! Koskematon ja avaamaton Daiki Kougyon Haruhi, myynnissä Japanissa, ja vielä lähes samaan hintaan kuin uutena (~90 USD)!”. Jos oikein laskin aikaeron se ei ollut ehtinyt olla listattuna kuin noin puoli tuntia… Lienee tarpeetonta mainita että ostin sen saman tien!

No, historiaosuus oli sitten siinä, palataanpa itse figuuriin: eli siis Suzumiya Haruhi Bunny Girl ver., valmistaja Daiki Kougyo, julkaistu joulukuussa 2008, mittakaavaa ei ole mainittu, mutta arvelisin sen olevan jotain luokkaa 1/5-1/6, kuvanveistäjäksi on mainittu nimimerkki ‘Y otsu J’.

livealive

Musiikki on tämän figuurin pääteema: Haruhi, kitara ja kahdeksasosanuotti… Haruhin puputyttöasuhan on tässä yhteydessä tuttu The Melancholy of Haruhi Suzumiya‘n (涼宮ハルヒの憂鬱) 1.tuotantokauden ‘Live Alive‘-jaksosta. Pitänee taas kerran kuunnella “God Knows…” ja “Lost My Music”.

haruhibunny01

haruhibunny02

haruhibunny03

haruhibunny04

Haruhin verkkosukat ovat ihan oikeata kangasverkkoa, ei mitään maalattua muovia!

haruhibunny05

Haruhin kevyen musiikin kerholta ‘lainaama’ kitara Italia Mondial II on myös tarkasti toteutettu kielineen kaikkineen.

haruhibunny06

haruhibunny07

Haruhi-chan taisi olla ihan turhaan huolissaan siitä että Mikuru Asahinalla olisi isommat rinnat kuin hänellä…

haruhibunny12

haruhibunny08

haruhibunny09

Pakollinen (!) lähikuva verkkosukkiin verhotuista reisistä…

haruhibunny10

Ei varmaan sivein mahdollinen asento, mutta toisaalta Haruhin mielestä pojat ovat joka tapauksessa perunoita, joten sillä ei ehkä ole niin väliä…

haruhibunny11

Useamman vuoden siis kesti ennen kuin sain tämän puputyttö-Haruhin hankittua – mutta odotus kyllä ehdottomasti kannatti! Ehkäpä tärkein yksittäinen (mutta kallis…) hankinta jokaisen Haruhi-fanin kokoelmiin!!!

– –

English summary: Suzumiya Haruhi Bunny Girl ver. made by Daiki Kougyo, non-scale, release date December 2008, sculpted by ‘Y otsu J’

Figuurit osa 29: Chitanda Eru (Alter)

Kylläpä on vierähtänyt tovi siitä kun olen viimeksi animefiguureista kirjoittanut… Lyhyeksi tarkoitettu kesätauko pääsi vähän venähtämään. Mutta eiköhän tässä taas vähitellen päästä jonkinmoiseen aikatauluun…

Maanantaiaamuna paikallinen postinkantajaneiti toimitti ovelle taas kerran paketin Japanista, harvinaista kyllä satuin olemaan vielä kotona silloin. Paketti oli lähtöisin firmalta nimeltä AmiAmi, ja sisältönä oli Alterin joulukuussa 2013 julkaisema figuuri ihanasta Chitanda Eru‘sta, joka on yhtenä päähenkilönä Kyoto Animationin loistavassa animesarjassa “Hyouka” (Hyōka 氷菓) vuodelta 2012.

Hyouka_Eru1

Hyouka_Eru2

Kuten mainittu, valmistaja on Alter mittakaavassa 1/8, ja kuvanveistäjäksi on mainittu Yuma. Yleinen laatu on, kuten Alterilla on tapana, aivan erinomainen. Chitanda-sanin asento tosin tekee figuurin näytteillesijoittamisesta hieman haastavaa, se kun ei oikeastaan näytä hyvältä kuin yhdesta ainoasta suunnasta (eli Chitanda-sanin katseen suunnasta). Pakkaus on erikoinen täysin sellofaanista (tai mitä se läpinäkyvä muovi nyt sitten on…) valmistettu, sisältäen vain hieman taiteltua pahvia sisällä.

Eru1

Chii-chanilla ei ole nyt mikään “Watashi, kininarimasu! (私、気になります)”-salapoliisiagenda päällä, vaan tässä “Hyouka‘n” jaksosta 4 napatussa tilanteessa on tulevan (?) perheenäidin ruoanlaittovaistot syrjäyttäneet vähemmän tärkeät asiat.

Eru2

Eru3

Eru4

Ei mikään ihme että Oreki Houtarou suli näiden silmien edessä…

Eru5

Eru6

Essussa on munakoiso (茄子) ja kädessä onigiri-riisipallo (お握り).

Eru7

Aijaijai, paljaat varpaat… Ruokateema toistuu jalustassa.

Eru8

Essun massiivinen rusettikin näyttää hyvältä.

Eru9

Kerta kaikkiaan kaunis figuuri, ja tyylillisesti mukavaa vaihtelua niihin tavanomaisiin miekka-ja-tissit-pystyssä-tyylisiin tytsyihin, mihin allekirjoittanut tavallisesti rahansa tuhlaa…

– –

English summary: Chitanda Eru made by Alter, 1/8 scale, release date December 2013, sculpted by Yuma

Anime Reviews: The 5+ Second Best Anime Series

This is a follow-up to the previous “Best Anime Series” posting. I’m not implying with the title that these are somehow worse, or better, than the previous 5+, I’m just listing the anime series which have made a lasting impression since I wrote the original posting about a year ago.

1. Gosick (ゴシック,Goshikku)
gosick1

Gosick‘ is an adaptation of light novel series by Kazuki Sakuraba, the 24-episode TV anime version was being produced by Bones in 2011.

The story of ‘Gosick‘ is set into an alternate history in the year 1924, the main deviations being the fictional country of Saubure (or Sauville in some translations), sandwiched between France and Italy, and the Second World War occurring in the late 20’s. The story starts when a transfer student from Japan, Kazuya Kujo, arrives at the St. Marguerite Academy of Saubure, and meets in the library a girl, Victorique de Blois. Victorique is a small, doll-like girl with a very long flowing blonde hair; she has a very sharp tongue and a blunt, eccentric attitude, but at the same time she cares deeply for Kazuya (i.e. a perfect example of a tsundere). She is very fond of sweets and frilly dresses, and is also extremely intelligent, to the point of working as a consulting detective to her step-brother, Police Inspector Grevil de Blois.

Aoi Yūki as Victorique’s seiyū, or voice actor, does an incredible job in portraying her abrupt nature. Now that I know the episodes by heart, on re-watchings it has become very enjoyable to follow the little but important nuances she puts on her extremely professional voice acting. One memorable example: listen to the little huffs and puffs Victorique makes when he tries to open a parasol in episode 12…

The first few episodes deal a series of seemingly disconnected crime cases, which are solved by Victorique. The main storyline begins at the middle of the series, continuing to the end. So, why do I like Gosick so much? The prophecy which the Gray Wolves’ village elder told to Kazuya summarizes it neatly: “Years from now, a gale strong enough to shake the world will blow. Your bodies are light; that gale will surely separate the two of you. However, your hearts will never be apart.”

Call me a hopeless romantic, but this kind of story, and especially the ending of this particular series, gets me every time…

gosick2

The opening theme is made in a very beautiful Art Nouveau style; the same style is used in several places in the series, for example in the ‘Coco Rose’ poster. I’m very interested in and attracted to the Art Nouveau (~1895-1914) and Art Deco (~1920-1939) art movements, so naturally this caught my eye immediately.

gosick3

(OT: I wish someone would do the whole anime using that kind of drawing style; Hyakka Ryōran Samurai Girls and Chōyaku Hyakunin isshu: Uta Koi are quite close, but not enough…)

Concerning the ‘alternate history’ setting, there was one thing which caught my eye. I don’t know whether it is a hilarious slip-up or an intentional poke to the car enthusiasts: In the last episode there’s a car parked in front of the police station – I think it’s meant to be Jacqueline’s car – and the scene is set to happen in 1929. But the car in question is a 1961-or-newer Citroën 2CV… I’m first to admit that the 2CV looked quite old-fashioned even when new, but here it still feels misplaced…

2. Hyouka (氷菓,Hyōka)
hyouka

Hyouka‘ is based on a mystery novel by Honobu Yonezawa. A 22-episode anime adaptation was produced by Kyoto Animation and directed by Yasuhiro Takemoto in 2012.

Hōtarō Oreki is a rational boy who doesn’t like to do things that he considers a waste of energy. However, at the request of his older sister Tomoe he joins Kamiyama High School’s Classic Literature Club to stop it from being abolished. At the same time a beautiful girl Eru Chitanda (whose curiosity is easily aroused, but not as easily satisfied) joins the Club, too. Later, his friends Satoshi Fukube (who calls himself a ‘database’) and Mayaka Ibara (who is in love with Fuku-chan, but doesn’t get along with Hōtarō) join in. Together they began to discuss and investigate a variety of mysteries in school that only Hōtarō seems to be able to solve; including the mystery that lingered on from Eru’s childhood memory.

Quite a lot of people I know have described Hyouka as ‘dull’ and ‘too slow’. I think they all miss the point here. First, although Hyouka is often described as ‘detective story’, it actually isn’t, that’s just a side-story. Second, it is a japanese series, and the eastern people tend to like more the slower paced shows than us westerners, especially if it is a romantic / love story. And that is what Hyouka really is: a story of slowly developing respect, affection and love between Hōtarō and Eru…

Personally, I enjoy Hyouka greatly because of the slow pace. Graphically, the attention to detail is incredible in some scenes. Also, I find it easy to identify with Hōtarō, we are quite similar in character.

私、気になります Watashi, kininarimasu!” (Eru’s catchphrase: “I’m curious!”)

I hope that in retrospect the people will see Hyouka as it is: the finest show Kyoto Animation has ever produced!

3. Poyopoyo (ポヨポヨ観察日記,Poyopoyo Kansatsu Nikki)
poyopoyo

Poyopoyo‘ is a Japanese manga series created by Rū Tatsuki, and adapted into a 52-episode (~2:50 min each) anime TV series in 2012.

The series revolves (almost literally) around a spherical orange cat named Poyo and the Satou family (Moe, Hide and Shigeru) that has adopted him. It is a heartwarming and delightful slice-of-life series, and very well made considering the episodes are only less than 3 minutes in length.

The ‘sounds’ (I just can’t call them ‘meows’…) made by Poyo are absolutely hilarious, especially in episode 11 where he has been left outside and wants to get in…

4. Kids on the Slope (坂道のアポロン,Sakamichi no Apollon)
sakamichi

Sakamichi no Apollon‘ is originally a manga series by Yuki Kodama. A 12-episode anime adaptation was made in 2012, which was directed by Shinichirō Watanabe of MAPPA/Tezuka Productions, and the series’ music was provided by the acclaimed composer Yoko Kanno.

The story is set to summer 1966, when a freshman high school student Kaoru Nishimi has moved to live with relatives in Kyūshū. He’s been a honor student who tended to keep to himself his whole life, but that starts to change when he meets Sentarō Kawabuchi, the school’s notorious bad boy. Through him, he learns the appeal of jazz and forms his first real friendships. He also meets Sentarō’s childhood friend Ritsuko Mukae, whose father owns the local record shop. Other acquaintances include Junichi “Brother Jun” Katsuragi, and Yurika Fukahori.

The series is all about finding friendship, love and music. For me, it was that last part which attracted me to the series. Also, the whole 60’s atmosphere and lifestyle in contemporary Japan is well conveyed.

5. Girls und Panzer (ガールズ&パンツァー,Gāruzu ando Pantsā)
garupan

Girls und Panzer‘, or ‘Garupan‘ for short, is an anime TV series created by Actas. There were 12 episodes (and 2 – totally unnecessary, if you ask me – recap episodes) shown between late 2012 – early 2013.

The story takes place in a universe where girls participate in Sensha-dō (戦車道), the art of operating tanks, as a traditional martial art. Miho Nishizumi, a girl who has had a bad experience with Sensha-dō, transfers to Ōarai Girl’s High School to get away from it. However, soon after joining, the school revives Sensha-dō and Miho, being the only student with any experience in operating a tank, is ordered to take part. Despite being initially reluctant, Miho soon comes to enjoy Sensha-dō again and, joined by her new friends; Saori, Hana, Yukari and Mako, enters a national Sensha-dō championship where they face off against various other schools.

The basic idea behind this series – young schoolgirls running around in WWII-era tanks – is so ridiculously silly that I almost stopped watching it after the first episode. Fortunately, I gave it a second chance, and to my eternal delight found out that the series is actually very entertaining. The graphics is good, especially the CGI used in tanks. Nicely enough all of my favourite tanks are there: StuG III, Churchill, KV-1…

Panzer vor!

5+. Humanity Has Declined (人類は衰退しました,Jinrui wa Suitai Shimashita)
jintai

As happened last time, I couldn’t decide which one to leave out, so here’s the runner-up:

Jinrui wa Suitai Shimashita‘, or ‘Jintai‘ for short, is a light novel series written by Romeo Tanaka. The 12-episode anime adaptation was aired in 2012, and was made by AIC A.S.T.A. studio.

The story is set in a post-apocalyptic world where the human civilization has regressed and mankind keeps decreasing in numbers. The story follows an unnamed girl (voiced by Mai Nakahara, also known as ‘Nagisa Furukawa’ in Clannad) who acts as an UN mediator between humanity and the “fairies” who are small dwarf-like creatures attracted by sweets and happy things, but also have the habit to cause trouble to her with their powers in their endless search for amusement.

This is a very entertaining and totally twisted story of the last days of human race. The main character is at the same time intelligent and cynical, the fairies are at the same time adorable and disturbing, also the episodes aren’t shown in a linear order, or maybe those are just time paradoxes created by the fairies… The graphics design of the series is very weird; the color palette uses lots of pastel colors… well, it is difficult to explain in words, just watch the series!

However, in the end I’d like to know which kind of mushrooms the design team was eating at the time…

Figuurit osa 22: Ayu Tsukimiya (Max Factory)

Tämä on varsin vanha figuuri, vuoden 2007 lokakuussa julkaistu Max Factoryn valmistama 1/8-mittakaavainen Ayu Tsukimiya, kuvanveistäjänä Masanori Kuroda. Sain sen aikoinaan hankittua eBay’n kautta, se on samalla järjestyksessä toinen eBay’sta ostamani figuuri.

Ayu on yksi päähenkilöistä Key’n 1999 julkaisemassa ‘Kanon’-nimisessä ‘visual novelissa’. Kyoto Animation teki siitä anime-version vuonna 2006 (…ja tässä vaiheessahan kukaan ei puhu eikä edes ajattele Toei Animationin 2002 ‘versiota’, eihän?), jonka alkuteksteistä Ayun poseerausasento on peräisin. Mainituissa alkuteksteissä Ayulla on suuret, vaaleanpunaiset enkelinsiivet, jotka myös sisältyvät figuurin mukaan. En ole niitä kuitenkaan kiinnittänyt, koska 1) ne eivät todellakaan esiinny sarjassa missään muualla kuin alkuteksteissä, ja 2) ne näyttävät vähän tyhmiltä…

Ayu Tsukimiya on minulle hyvin tärkeä, sekä henkilönä että figuurina, syistä jotka olen jo aikaisemmin selittänyt. Kaikista muista figuistani voisin pakon edessä luopua, mutten tästä!

Vieläkin nousee pala kurkkuun katsellessani Kanonin lopputekstien aikana lumessa juoksevaa Ayua… Uguu~…

ayu_in_snow

Ayu on varsin yksinkertainen ja pelkistetty figuuri. Sen vuoksi, tai siitä huolimatta, Max Factory on onnistunut erinomaisesti sekä kuvanveiston että maalauksen suhteen.

ayu1

ayu2

ayu3

Melkoisen kaunis hiusten väri, ja Ayun tavaramerkkinä oleva punainen hiuspanta.

ayu4

Varmaan historian ainoa animehahmo jolla on tumput käsissään.

ayu5

Tässä ovat ne ainoat oikeat Ayun ‘siivet’: siivillä koristeltu reppu. Alla on video Ayun ja Yuichin siivet-aiheisesta keskustelusta.

ayu6

Hyvin tarkasti toteutetut Key’n jäljittelemättömään tyyliin ylisuuret silmät.

ayu7

(Ayulla on kunniapaikka työpöydälläni, heti näytön vieressä.)

– –

English summary: Ayu Tsukimiya made by Max Factory, 1/8 scale, released in October 2007.

Figuurit osa 17: Ho-Kago Tea Time (figma / GSC)

Niinkuin viimeksi tuli luvattua, nyt on esiteltävänä Sakurakou’n tyttökoulun kevyen musiikin kerhon (Sakura Kou Keionbu, 桜高軽音部) jäsenten perustama yhtye, joka enimmäkseen soit… eikun nauttii teetä ja kakkua. Hyvin sopivasti yhtyeen nimi onkin Ho-Kago Tea Time / HTT (After School Tea Time), sarjan ollessa tietenkin kaikkien rakastama “K-On!”.

Kaikki figuurit ovat Good Smile Companyn julkaisemaa figma-sarjaa, järjestysnumerot 057-061.

Tässä ‘promokuvassa’ HTT pitää konserttia vanhan ASA-putkiradion päällä…

kon1

Esitelläänpä ensin lyhyesti HTT’n jäsenet:

Tsumugi “Mugi” Kotobuki, koskettimet (figma 059)

konmugi

Mio Akiyama, basso ja laulu (figma 058)

konmio

Ritsu “Ricchan” Tainaka, rummut (figma 060)

konricchan

Yui Hirasawa, soolokitara ja laulu (figma 057)

konyui

Azusa “Azunyan” Nakano, rytmikitara (figma 061)

konazunyan

Taattua figma-laatua jokainen näistä, ja parasta näissä figmoissa on se, että kunkin mukana tulee täydellinen soitinsetti + kitaralaukut. Esimerkiksi Ritsun rumpusettiä ei tietääkseni löydy kuin GSC’n figma- ja Nendoroid-sarjoista. Yui, Mugi ja Ritsu löytyivät HLJ‘stä, Ritsu vieläpä 50% alennuksella, Mio ja Azusa taas eri lähteistä eBay‘n kautta.

(EDIT: Pertza palautti minut maan pinnalle; kyllähän niitä Ritsun rumpusettejä löytyy muistakin sarjoista…)

– –

– –

English summary: all of the After School Tea Time girls by GSC, figma series 057-061.

Return to Top ▲Return to Top ▲